Ensimmäinen kokonainen päivä Nairobissa takana ja voin kertoa, että suomipoikaa vietiin ja lujaa. En ollut aivan tällaiseen pyöritykseen varautunut. Lähdin aamupalan jälkeen kevein mielin katsastamaan kaupungin keskustaa tarkoituksena etsiä joku kartta ja ehkä vierailla kirahvipuistossa. Tilanne muuttui kuitenkin aika radikaalisti kun pääsin keskustan kaduille hieman syrjemmässä olevalta hostellilta. Kaiken maailman safarien tyrkyttäjiä oli yhtäkkiä hihassa kiinni niin paljon, että meinasi jo ahistus iskeä. Välillä tilanne meni todella absurdiksi kun ympärillä oli noin kymmenen mustaa miestä tappelemassa siitä kuka saa viedä minut seuraavaan toimistoon kyselemään safarien ja vuorikiipeilyjen hintoja. Hieman kuumottava tilanne ja pari aika epäilyttävänkin näköistä tyyppiä siinä kävi kyselemässä. No ainakin tuli vertailtua hintoja perinpohjin ja lopulta myös varasin neljän päivän retken Mt. Kenyalle. Lähdin sitten vielä yhden kaverin (lue: sinnikkämmäin) matkaan kävelemään ympäri kaupunkia ja hän lupasi näyttää paikkoja ”kaveripalkalla”. Yritti tietenkin lypsää aluksi jotain aivan älyttömiä, esimerkiksi kirahvipuistossa käynti olisi maksanut hänen kanssaan 50 dollaria kun yksin tehtynä reissu kustantaisi noin 15 dollaria. Lopulta päädyimme sitten kävelemään kohti kansallismuseota joka oli ihan näkemisen arvoinen paikka, mutta hieman kalliin puoleinen (n. 8€ sisään). Sain jopa oman oppaan muutaman euron hintaan, ilmeisesti tämä kanssani liikkunut kaveri järjesti asian kun kellään muulla opasta ei näyttänyt olevan. Kävimme myös katsastamassa jonkun isomman puoleisen marketin jossa aloin voimaan hieman pahoin mädäntyneen kalanhajun ja yleisen hälinän keskellä. Lopulta heitin kaverille palkaksi noin 5 euroa tästä kierroksesta ja mielestäni ihan kohtuuhyvä kauppa siitä että sain katsella rauhassa paikkoja ja paljon tuli infoa kaupungista. Ei kuitenkaan mitenkään mieltä ylentävä päivä ja päätin häipyä rauhallisemmille seuduille jos vuoristosta ehjin nahoin palaisin.
Tämä hostelli missä olen pari yötä ollut on kyllä aivan loistava paikka (milimani backpackers). Halpaa on ja ruoka on maittavaa. Todella mukavan oloisia tyyppejä kerääntyy iltaisin nuotion ääreen ja erään hollantilaisen kaverin kanssa tuli jauhettua koko eilisilta yllättäen jalkapallosta :) Hienoja matkakertomuksia kuullut, muun muassa eräs kaveri kiertänyt viisi vuotta ympäriinsä. Englannin kieli palailee mieleen pikkuhiljaa mikä on hyvä juttu, muuten tästä tulisi liian rankka reissu.
1. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sovitteko hollannin kaverin kanssa että meette kisoihin:)
VastaaPoista