Nakuru, Kenia

Viime päivät olen viettänyt kaupunkielämää Nakurun ”pikkukaupungissa”. Asukkaita on reilut 300000, mutta paikka ei vaikuta lainkaan niin isolta. Pikkykylän tunnelma kaduilla vaikka melkoinen hälinä onkin toisinaan, ei yhtään painostava kuitenkaan. Otin aluksi kaksi yötä kun oli tarve pestä pyykkejä ja hoitaa netin kautta asioita kuntoon ynnä muuta, mutta päätin sitten jäädä vielä pariksi yöksi kun hintataso on kohdallaan. Reilut neljä euroa puhtaasta huoneesta ja muutama kunnon pihviateriasta sopii meikäläiselle ja kun safarimyyntitykkejäkään ei ole tullut hihasta repimään kuin yksi niin mikäs täällä ollessa. Supermarketteja on joka kulmalla ja niistä saa kaikki perustarvikkeet helposti ja tämä on melkein kuin Suomessa olisi, no ainakin markettien osalta. Sopivaa vaihtelua maaseudun ”lähdenpä tästä hakemaan banaanin viiden kilometrin päästä” jälkeen. Piraattituotteiden myyjiä täällä on todella paljon ja jostain syystä kenkiä kaupataan ahkerasti, kävelin muun muassa erään pitkän kujan läpi missä oli pelkästään kenkiä myytävänä. Kävin tuossa hieman haistelemassa myös matkustamisen luksuspuolta ja vietin muutaman tunnin erään hienomman hotellin uima-altaalla kunnes alkoi vettä satamaan. Aika hulppean näköistä oli ja kysyin huvikseni respasta huoneiden hintoja. Parikymmentä kertaa kalliimpi yö olisi ollut verrattuna omaan luksuskoppiini. Alkoihan niitä valkonaamojakin näkyä pitkästä aikaa, istuivat siellä hotellin ravintolassa maistelemassa drinkkejään. Hieno meininki.

Tuossa muutaman kilometrin päässä keskustasta olisi Nakuru-järven kansallispuisto, mutta jätin sen väliin koska jotenkin täytyy pitää matkabudjetti hanskassa. Olisihan se tietysti mahtavaa käydä kaikissa puistoissa matkan varrella, mutta köyhän matkaajan tarvitsee miettiä tarkkaan mihin rahansa pistää. Näihin kansallispuistoihin maksaa sisään 20-60$/päivä ja suurimpaan osaan tarvitsee mennä vielä autolla joten mitään halpaa hupia se ei ole. Paikalliset muuten maksavat noin viisi kertaa vähemmän pääsymaksuista. Turisteja viedään.

Kolmen päivän paikallaan olon jälkeen iski pieni kyllästyminen joten lähdin katsastamaan Menengain kraaterin joka sijaitsee 10 kilometrin päässä keskustasta. Aluksi olin ajatellut kävellä, mutta onneksi kuitenkin hyppäsin moottoripyörätaksin kyytiin joka heitti minut kraaterille ja takaisin viiden euron liksalla. Menomatka oli sellaista loivaa ylämäkeä ja kävellen olisi tullut tuskainen reissu. Taitavat olla jotain himokuntoilijoita Lonely Planetin kirjoittajat kun kävelyä ehdottelivat. Kuski tuli sitten katsastelemaan paikkoja kanssani ja yritti toimittaa oppaan virkaa samalla, mutta en saanut kaverin englannista oikein mitään selvää. Seuraava kohteeni näkyi siellä kaukana jossain. En tiedä mitä näistä maisemista enää voi sanoa, todella upea luonto on ollut täällä Rift Valleyn alueella ja vaikea näitä on kameralla ikuistaa kun ovat aina niin massiivisen laajoja näkymiä. Tämän kraaterin koko on noin 90 neliökilometriä ja hienot näkymät koko ympäristöön. Hyvä paikka viettää muutama tunti.

Vaihtelu virkistää joten lähden lauantaina taas maaseudulle erääseen pieneen kalastajakylään. Toivottavasti löytyy joku vapaa huone, tähän asti ainakaan ei ole ollut mitään ongelmia sen suhteen.