19. joulukuuta 2009

Kampala, Uganda

Ugandan matka ei alkanut aivan suunnitelmien mukaan. Kenian puolelta Kisumusta lähtenyt bussikyyti oli ”Royal-luokassa”, mutta samanlaista höykytystä se tuntui olevan kuin matatun kyydissäkin. Oma leveä istuin oli oikein mukava, mutta satuin olemaan bussin taka-akselin kohdalla ja aina kun sattui isompi kuoppa kohdalle niin selkä rusahteli kunnolla. Alaselkä oli hellänä reissun jälkeen. Pieni välikohtauskin sattui matkan aikana kun joku päästään pipi nainen alkoi vaatimaan bussia ajamaan suoraan poliisilaitokselle koska joku oli varastanut hänen vyölaukkunsa. Nainen syytti kaikkia varkaiksi ja huusi suoraa huutoa. Bussi pysähtyi ja kuski tuli katsomaan mikä oli hätänä. Eräs mies vaati sitten bussia jatkamaan matkaansa koska aikataulusta oltiin myöhässä muutenkin jo reilusti toista tuntia jolloin tämä nainen raivostui ja lähetti jonkinlaista karatepotkua nyrkiniskujen saattelemana. Tilanne rauhoittui ilman isompia iskujen vaihtoja ja kun kuski katsoi vähän tarkemmin niin vyölaukku löytyi yllättäen jostain penkin välistä. Loppumatkan akka oli hiljaa. Rajanylitys oli sinänsä aika erikoinen kun minkäänlaista vartiointia ei ollut mihinkään suuntaan. Passi käytiin leimauttamassa kopperossa johon kukaan ei neuvonut menemään. Jos ei olisi ollut tällä kertaa varaa maksaa 50 dollarin viisumia Ugandaan niin ei mitään ongelmaa, senkun olisi kävellyt rajan yli mitään tietämättömän näköisenä. Tietysti myöhemmin tästä voisi seurata ongelmia esimerkiksi maasta poistuessa joten maksoin kiltisti.

Tarkoitus oli jäädä Jinjan kaupungissa pois, mutta kävikin niin että pian rajanylityksen jälkeen nukahdin ja heräsin seuraavan kerran jossain kaukana Jinjasta ja Kampala alkoi jo lähestyä. Otti pannuun todella pahasti, mutta minkäs teet kun nämä pitkänmatkan bussit eivät näköjään pysähtele pienemmillä paikkakunnilla jos ei itse käy ilmoittamassa. Onneksi löytyi halpa ja hyvä hotelli läheltä bussiasemaa Kampalasta kun isossa kaupungissa ei huvita pimeällä liikkua kaiken omaisuutensa kanssa. Taksikuski osasi kusettaa oikein hienosti, lupasi heittää bussiasemalta hotellille ja hinta oli 5000 (n. 2€). Kiersi siinä yhden korttelin ja olimme perillä. Aamulla kun kävelin suoraan bussiasemalle niin matkaa tuli noin 200 metriä. No ei suuri menetys, mutta ärsyttävää kuitenkin. Olen muutenkin ollut koko viikonlopun huonolla tuulella kun pari päivää meni aivan hukkaan tuon nukahtamisen takia ja ei ole paljon muuta huvittanut tehdä kuin makoilla huoneessa. Ihmiset täällä eivät paljon ole auttaneet alakuloon kun ovat näyttäneet enimmäkseen hapanta naamaa paikoissa missä olen vieraillut (bussiasemat, ravintolat, kaupat, hotelli). Jotenkin on tuntunut Kenian hymyilevän ilmapiirin jälkeen omituiselta ja ei mikään paras ensikosketus Ugandaan, mutta toivotaan että fiilikset tästä nousevat.

2 kommenttia:

  1. isosisko kirjoitteli19. joulukuuta 2009 klo 20.50

    tsemppiä pikkuveli!!

    VastaaPoista
  2. Vai kampalassa oot.Siitäkö lähtee victorianjärven kierto?

    VastaaPoista