Varanasi, Intia

Varanasi taitaa olla erikoisin kaupunki missa on tullut kaytya. Jos paikkaan olisin eksynyt Intian reissun alussa niin kulttuurishokki olisi ollut melko varma. Nyt, kahden kuukauden kierroksen jalkeen, Varanasi oli oikein mielenkiintoinen paikka joka otti tiukan otteen eika meinannut paastaa irti. Jotain mystista vetovoimaa pyhassa joessa taytyy olla..

Mielenkiintoisin osa Varanasia ovat Gangesin rantaa pitkalta matkalta koristavat ghatit, kylpyportaat ja koko se elaman kirjo joka tiivistyy niiden ymparille. Niin monen nakoista hiihtajaa vastaan tulee, etta paikka tuntuu olevan repaisty joltain muulta planeetalta tai aikakaudelta. Ihmisia polttohaudataan kellon ympari ja valtavia tuhkakasoja lapioidaan jokeen pikkupoikien uidessa siina vieressa. Pyhiinvaeltajia, kerjalaisia, nupistaan kilahtaneita lansimaalaisia, valtavan kokoisia puhveleita mulkoilemassa ja tietysti kaikki ne kaupustelijat plus muut aasit ja koirat seassa. Aamuisin kaydaan kylpemassa ja iltaisin joukot keraantyvat katsomaan valon ja tulen esitysta paata sekoittavan kellojen kilinan saestyksella. Todella hieno paikka ihmeellisten ihmisten tarkkailuun. Hieman epamiellyttavaa oli huomata kun portailla istuskelin ja maistelin teeta, etta teenmyyjat tosiaan hakevat vedet suoraan joesta. Mmm.. hyvin maustettua chaita. Huomattavasti epamiellyttavampi naky oli aamuisen veneretken alussa kun nain koiran rantavedessa repimassa auki samanvarista pakettia missa ihmisia poltetaan. Joku luu sielta paistoi ja ilmeisen hyvin paistettua lihaa. Soutaja ei ollut moksiskaan vaan horppasi virkistavat vedet suoraan joesta.

Menin halpaan ensimmaisena iltana kun eras mies tuli tervehtimaan, nappasi kadesta kiinni ja lupasi paahieronnan 10 rupialla. Sehan sopi minulle, mutta ennenkuin edes huomasin niin makasin mahallani ukon puristellessa pakaroita ja paahieronta olikin muuttunut kokovartalon lapikaynniksi. Hintapyynto tasta oli tietysti 30-kertaa enemman, mutta neuvotteluiden jalkeen pistin ukon kateen 50 rupian setelin ja kavelin pois. Melko hyva hieronta vajaalla eurolla. Samana iltana noin neljasataa muuta miesta yritti samaa temppua.

Ghattien takana leviaa pikkukujien labyrintti joka on taynna muutaman nelion kokoisia seinakojuja ja aijia hengailemassa niiden ymparilla, popsimassa pikkupurtavaa ja sylkemassa purutupakkaa kaduille. Todella erikoinen sokkelo jossa tuli vastaan koko Intia ja porukoita jotka kantoivat ruumiita joen rantaan ja lauloivat ja huusivat niin etta kujat raikasivat. Ei mikaan kovin surullinen tapahtuma mita ilmeisemmin. Sontakasojen vaistely kavi iltaisin melko hankalaksi kun jatkuvat sahkokatkot pimensivat kujat ja tekivat yksin kaveltyna ilmapiirin jokseenkin pelottavaksi. Jollain ihmeella aina kuitenkin loysin majapaikan tai joenrannan mista oli helppoa suunnistaa haluamaansa paikkaan, tosin eraan kerran hullu verenhimoinen koira lahti minua seuraamaan ja halusi palan pohkeesta. Tuijotuskilpailu paattyi siihen, etta koira hiljeni ja mina jatkoin matkaa sydankohtauksen partaalla.

Varanasin kaduilla oli kaoottinen liikenne josta sain enemman kuin tarpeekseni parin paivan aikana kun etsin tietokoneen merkkihuoltoa kaupungista ja suhasin edestakaisin. Joskus voi olla uskomattoman vaikeaa saada ihmisia ymmartamaan mita haluaa, mutta lopulta kaupungista loytyi kuin loytyikin huolto joka lupasi, etta kone saadaan kuntoon ilman emolevyn vaihtoa. Jatin romun parempiin kasiin ja lupasin tulla kuunvaihteessa katsomaan miten on kaynyt. Parin viime viikon aikana tapahtuneet ei niin mukavat jutut saivat jonkinlaisen kruunauksen kun sain tietaa, etta Intian viisumiin on tullut uusi pykala vuodenvaihteessa joka hautasi suunnitellun Nepalissa kaynnin. Uusi pykala on, etta jos Intiasta poistuu niin kaksi kuukautta taytyy pysya poissa ennenkuin voi tulla maahan uudestaan. Tasta oli tottakai hyvin ristiriitaista tietoa paikallisten ja muiden matkaajien keskuudessa. Jonkinlaista poikkeuslupaa voi kai anoa, mutta eipa huvittanut lahtea Kathmanduun asti kokeilemaan onneani viranomaisten kanssa. Lisaksi olin sopivasti varannut lennon Malesiaan Kalkutasta jokin aika sitten eika sita voinut perua. Neuvoton on tosiaan pulassa toisinaan.. Mutta mita pienista, loytyy niita vuoria Intiastakin. Koetelkaa vaan, mutta katkeamaan ette saa niin kauan kuin nimeni on Zarkko Homonen. Buahaha!